| Eteläpohojalaaset hevosajokalut | ||
| Kurikan ajokalutehdas | ||
|
Kaarlo Saari Carl Lystman, sittemmin Kaarlo Saari, oli lähtöisin Varsinais-Suomesta ja äidin Naima Heidenbergin sukujuuret olivat taasen saksalaiset. Kaarlo Saari oli harjoittanut sepän ammattia, mutta kouluttautunut sitten opettajaksi. Hän toimi 1880-luvun alusta Kurikan kirkonkylässä yli 30 vuotta kansakoulunopettajana ja oli Kurikan seurakunnan pitkäaikainen lukkari-urkuri. Kaarlo Saari oli monessa luottamustoimessa mukana ja useimmiten toimi myös niiden alullepanijana ja puheenjohtajana. 1899 Kurikan käsityöläisyhdistys heräsi uudelleen henkiin opettaja Kaarlo Saaren johdolla. Hänet myös valittiin Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pitkäaikaiseksi kansanedustajaksi. Kurikan-vuosinaan Kaarlo Saari toimi myös Kurikan Ajokalutehdas Oy:n toimitusjohtajana. Kaarlo Saaren pojille, Armakselle, Viljolle, Yrjölle ja Eerolle Kurikka oli kouluvuosien kotipaikka, mutta erityisesti Eerolle myöhemmin tärkeä kiintopiste. Ylioppilaaksi Eero pääsi kuitenkin 1917 Helsingistä ja päätyi opiskelemaan sähkötekniikkaa Teknilliseen korkeakouluun valmistuen diplomi-insinööriksi 1923. Veljekset perustivat Kurikan Pyörä Oy:n vuonna 1936 ja Eero Saari toimi sen puheenjohtajana. Elämäntyönsä Eero Saari teki Airam Oy:n toimitusjohtajana ja isänsä tavoin, hän toimi lukuisissa luottamusviroissa. |
![]() |
|
|
Kurikan ajokalutehtaan työntekijöitä vuonna 1920. Kuvalähde: Kansalliskirjasto |
||
|
KURIKAN AJOKALUTEHDAS OSAKEYHTIÖ Alkulause Tämä hintaluettelomme sisältää suurimmaksi osaksi edellisessä hinnastossamme olleita hyväksi ja käytännölliseksi osoittautuneita sekä ostajapiirin suosion voittaneita ajokaluja; ynnä joukon uusia kuluttajain taholta paljon kysyttyjä kulkuneuvoja ja niiden osia, joiden kaikkien toivomme vastaavan kuluttajain korkeimpiakin vaatimuksia. Suljemme tuotteemme täten ostavan yleisön suosiolliseen huomioon seuraavien selitysten ohella. KURIKAN AJOKALUTEHDAS sijaitsee Kurikan aseman lähellä Seinäjoen - Kristiinan rataosan varrella. Liike on toiminut 20 vuotta. Se on kotiteollisuudesta ensin muodostunut osuuskunnaksi (Kurikan Käsityöläisten Osuuskassa) ja siitä kehittynyt Suomen suurimmaksi ajokalutehtaaksi. Tähän johtoasemaan on se päässyt siisteillä ja kunnollisesti valmistetuilla tuotteillaan ja huokeilla hinnoillaan. Työväestön muodostavat suurimmaksi osaksi paikkakunnan ammattilaiset. Useat heistä ovatkin toimineet alallaan kymmeniä vuosia ja kehittyneet siten taitaviksi ammattimiehiksi. Osa heistä on suorittanut Kurikassa yli 20 vuotta toimineen ja valtioavustusta nauttineen ajokalujen valmistuskoulun kurssin. |
||
|
Kurikan ajokalutehtaan puutyöosasto jossa valmistettiin kärryjen korit ja puuosat. |
||
| <<edellinen | jatkuu >> | |
| << edellinen - etusivu - seuraava >> | ||