Pukkilan Ajokaluliike, Alavus

Alavudella hevosajokaluja alettiin tosissaan valmistaa 1880-luvulla, jolloin seppä Matti Vihtori Pukkila palkkasi avukseen maalarin, sepän ja puusepän, joiden kanssa alkoi ajopelien valmistus myyntiä varten. Alkuun kärryntekijät olivat pienviljelijöitä jotka sivutöikseen auttoivat Pukkilaa. Pukkilan ajokalutehtaalla oli yhteyksiä Kurikan ajokalukouluun ja heillä oli töissä mm. Vihtori Hattula, joka oli saanut kärrymaalarin koulutuksen Kurikan ajokalukoulussa. Muita tekijöitä oli 1930-luvulla Matti Kiviniemi ja Artturi Pyssysalo. Pukkilan ajokalutehtaalla tekijät olivat tosi taitureita, työn kaikki vaiheet tehtiin käsityönä.

”Määrällisesti tuotanto ei ollut kovin suurta mutta laatu sitäkin parempaa.”

1906 pajan tuotteita palkittiin Kuopion valtakunnallisessa näyttelyssä ensimmäisellä palkinnolla. 1913 Pietarin yleisvenäläisessä kotiteollisuus näyttelyssä Pukkilan ajopelit saivat ensimmäisen palkinnon. 1924 Helsingin Messuilla Vihtori Pukkilan pajassa valmistetut kumipyöräiset metsästyskärryt palkittiin kultamitalilla. 1920-30 luvulla varsinainen menestysartikkeli oli kilpa-ajorattaat. Siihen aikaan paja myös kuului Kurikan ajokalukouluun jossa opetettiin hevosajopelien valmistamista.

Kärrymestari Jussi Seppälä valmisti kärryjä ja rekiä Alavuden Kuivaskylässä. Hän oli monitaituri joka hallitsi yhtälailla raudan takomisen kuin puun veistämisen.

Vihtori Pukkilan ajokalutehtaan valmistama ja Helsingissä  v.1924 palkittu jahtikärry.

V.Hattula Alavudelta kävi Kurikan ajokalukoulun maalarin opin ja palattuaan takaisin kotiseudulleen, hän työskenteli Vihtori Pukkilan ajokaluliikkeessä. Hattulasta kehittyi oikea hienontyön tekijä harjoittaen maalarin ammattia Alavudella ja kaikki kuulut Pukkilan ajokalut olivat hänen maalaamiaan.

Näyttelyissä palkitun jahtikärryn korin Hattula tammiootrasi ja metalliosat hän maalasi mustiksi. Kärryissä oli siihen aikaan harvinaiset kumipyörät.

Alfred Kananen Pihtiputaalta oli Kurikan silloisessa kuurojenkoulussa oppilaana ja sen jälkeen Kurikan ajokalukoulussa. Hänestä kehittyi ensiluokkainen puuseppä ja koulun käytyään Alfred Kananen muutti takaisin Pihtiputaalle.

Felix Kataja

Oppilas Felix Kataja oli itsenäinen liikkeenharjoittaja Jylliläntaipaleella lähellä Kusikiveä. Hän oli Kurikan ajokalutehtaan jälkeen toiseksi suurin valmistaja paikkakunnalla. Katajan ajokalutehdas oli erikoistunut kilvanajokärryjen valmistamiseen ja Katajan teoksia palkittiin monilla ensipalkinnoilla näyttelyissä.

"Vuonna 1935 kilpakärryjä valmisti vuosittain huomattavan määrän tehtailija Felix Kataja Kusikiveltä."

Juho Granholm oli Kurikan ajokalukoululla maalarin opissa.

Tehtailija Felix Katajan ajokalutehdas Kusikivellä. oli Kurikan toiseksi suurin valmistaja.