Juho Luhtanen

Juho Luhtanen tuli Ilmajoelta puutyöosastolle oppilaaksi, hän omasi silloin jo korkean ammattitaidon ja hänestä kehittyi oikea ammattimies alallaan. Hienontyön tekijä joka valmisti 1906 Kuopion näyttelyyn Hämeen visakoivusta Tanskan mallisen maalaamattoman kärryn. Pinnoitteena oli läpinäkyvä etsaus. Puutyö oli aivan erinomaista, "kuin yhdestä puusta tehty".

"Raudoitustyön siihen teki Sameli Mäenpää, kärryihin ei polttamalla rautoja sovitettu, muulla tavalla ne oli siihen sopimaan saatava ja kyllä rauta Mäenpäätä tottelikin. Sanottiin Sameli Mäenpään olleen jo seppä syntyessään."

Juho Luhtasesta tuli Jaakko Huhtasen ”kakkosmies” ja hän johti ajokalukoulua Jaakon kuoleman jälkeen. Ajokalukoululla sattuneen ikävän tulipalon johdosta, Juho Luhtasesta tehtiin syntipukki tapahtuneeseen ja hän joutui kärsimään siitä linnatuomion. Myöhemmin todettiin ja jälkeläisten kertoman mukaan, hän ei ollut tapahtuneeseen syyllinen. Heillä on tallella Juha Luhtasen tekemiä suunnittelutöitä ja taitavasti tehtyjä piirustuksia erilaisista kärrymalleista, joita hän teki opiskellessaan Kurikan ajokalukoulussa. Erityisesti hän teki kurikkakärrystä useita luonnoksia.

Lähde Lenni Huhtanen ja Juho Luhtasen sukulaiset. Kuva Kansalliskirjasto, Kurikan ajokalutehdas

Jaakko Huhtasen perustama Kurikan ajokalukoulu v. 1920 osana ajokalutehdasta.

Järvisen puusepät

Eemeli Järvinen kävi opin Kurikan ajokalukoulun puuseppäosastolla ja kehittyi paremmanpuoleiseksi nikkariksi, tehden vaikeimmatkin työt. Hän kantoi "vaunu-maakarin" kunniakasta nimeä, opiskeltuaan vuoden Tukholmassa. Lenni Huhtanen

Oppilastyö

Vuonna 1902 osallistuivat Kurikan Käsityöläiskoulun oppilaat Eemeli Järvinen ja Sameli Muurimäki Käsityöläisyhdistyksen näyttelyyn Kurikassa. Eemeli ja Sameli olivat valmistaneet kärrynpyörät. Eemeli teki niihin puuosat ja Sameli raudoitti. Erikoisesti Eemeli kiinnitti huomiota siihen, että pyörien piti olla "farilla" ts. pyörän koippurat tehtiin ulospäin vinoiksi niin, että kappa jäi sisemmäksi kuin ulkokehä eli kiekot. Kun pyörät olivat farilla oli niissä aavistuksen verran joustavuutta ja raudoituksella voi sitten säätää fatimaisuutta lisää. Vastaavasti teki Sameli kärrynakselin hieman päistään alaspäin suuntautuvaksi. Näin pyörän puolapuut eli koippurat olivat kohtisuorassa maahan nähden eli "illo". Akselit hienosorvattiin päistään mahdollisimman vähäisen kitkan saavuttamiseksi. Työnäyte hyväksyttiin Kurikan käsityöläisten yhdistyksen oppilastyöksi ja lisäksi tekijät saivat kumpikin kolmen markan palkinnon. Työnäyte tehtiin Jaakko Huhtasen pitämässä ajokalukoulussa. Into Järvinen

Yli-Antilan talon renki Juho Fabianinpoika lähti Helsinkiin puusepänoppiin. Juho oli suuren Keski-Koiviston talon poikia, mutta joutui sisarustensa tavoin sukulaisten huostaan vanhempien kuoltua kulkutauteihin ja nälkävuosien aikana talo ajautui Hypoteekki-pankin armoille.

J.W.Alanderilla oli Helsingissä huomattava huonekalutehdas, jossa tehtiin herrasväen tarpeisiin edustavia huonekaluja. Juho joutui sinne oppipojaksi ja suoritti kisällinopin, jota aloittaessaan hän otti sukunimekseen Järvinen. Vuonna 1875 hän suoritti kisällintutkinnon ja kävi sitä varten sunnuntaikoulua, jossa opetettiin yleisiä aineita. Huonekalupuuseppä Juho Järvinen palasi Kurikkaan 1878 tehden parempilaatuisia huonekaluja Ilmajoen virkamiehille ja mahtitalojen isännille. Vuosisadan vaihteessa Juho opetti viidelle pojalleen puusepän taitoja ja heistä August, Emil ja Jaakko saivat lisäoppia Kurikan ajokalukoulussa ja Kurikan käsityöläistenyhdistyksen iltakoulussa. Heistä Eliel viljeli maata ja työskenteli Eemelin tehtaalla. Kaarlo harrasti musiikkia ja piirtämistä. August teki puusepäntöitä tilauksesta. Hän toimi myös suntiona ja Kurikan mykkäkoululla puutyön ohjaajana. Jaakko oli puutöiden opettajana Kauhajoen kansanopistolla.

Eemeli osti Kurikkalaisten isäntien perustaman Kurikan puunjalostustehtaan v.1922 ja ei sortunut kärryjä valmistamaan, vaan näki muutoksen tulevan ja jatkoi isänsä työtä suuntautuen erilaisiin sisustusalan töihin.  Into Järvinen Kurikan joulu 2005